Lattiapalvelu K. Palosaari Oy - Comfort-Lämpölattia - FAQ
EtusivuSairaiden lattioiden syndroomaReferenssitLinkitTarjouspyyntöYhteystiedotweber vetonit valtuutettu lattiaurakoitsija
Comfort Lämpölattia
Esittely    |
Järjestelmä    |
Tarvikkeet    |
Asennus    |
FAQ
Miten Comfort-lattian voi ostaa?
Comfort-lattiaa ei myydä yksittäisinä komponentteina rautakaupan tai tukkureiden hyllystä, vaan Comfort-lattioita myy ja asentaa weberin valtuutetut pumppausurakoitsijat sekä lattialämmitysyrityksistä weberin valtuutetut Comfort-lattia-asentajat. weberin verkosto on maan kattava ja Comfort-järjestelmää on myyty aina Ahvenanmaalta Leville asti.

Lattian teko on latttialämmitysliikkeen ja lattiapumpparin tiivis yhteistyö. Pienkohteessa asiakas saa yleensä kokonaistarjouksen joko pumpparilta tai lämmitysliikkeestä ja urakoitsijat keskenään hoitavat asiakkaan päin koko asennuksen. Ammattirakentajien kerrostalokohteissa urakka jaetaan usein erilliseen lattialämmitysurakkaan ja erilliseen lattiapumppausurakkaan.

weber Oy Ab valmistaa ja kehittää järjestelmää ja seisoo rakentajien tukena rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. weber Oy Ab ei kuitenkaan itse urakoi.

Pienkohdemyynti: Näiden lisäksi Comfort-lattioita asentavien joukko kasvaa koko ajan. weber kouluttaa ja tukee uusia urakoitsijoita.

Kerrostalomyynti. Alla on lueteltu ne yritykset, joilla on vähintäin 10.000 m² kokemus Comfort-lattioiden suunnittelusta, myynnistä ja toteutuksesta Comfort-lattioiden tekninen tuki, vaihde: 010 44 22 00. Kysy Comfort-lattioita.

Haluatko mukaan urakoimaan? Ota yhteys weber Oy Ab:n lattiamyyntiin, 010 44 22 00.

Palaa alkuun
Kuka tekee lattialämmityssuunnitelman?
Lämmityssuunnitelman tekee yleensä Valtuutettu Comfort-lattialämmitysliike, joka on koulutettu Comfort-järjestelmän suunnittelemiseen. Ihan jokainen lattialämmön toimittaja ei osaa suunnitella riviputkitusta eikä osaa ottaa huomioon lämmönluovutusalumiinien lämmönlevitystä suunnittelussa. Alumiinin ansiostahan putkia voi samalla lämmitysteholla asentaa harvemmin, jolloin suunnitelmissa pitää ottaa huomioon harvemmat lämpöpiirit sekä lyhyempien putkipiirien eri veden virtauksen painehäviöt.

Palaa alkuun
Miksi weber ei suosittele nk. nystyrälevyjen käyttöä askelääni- ja lämpölattiana?
Nystyrälevyjen saumat, läpiviennit ja liittymä seiniin ja pilareihin on hyvin vaikea saada riittävän tiiviksi, jotta tasoitetta ei valuisi jossakin kohtaa ainakin hieman läpi. Nystyrälevyt soveltuvat hyvin betonille, joka jäykkänä massan ei valu joka suuntaan.

Nystyrälevyjä voi hyvinkin käytttää alapohjissa sekä pientaloissa, joissa ei ole askeläänivaatimuksia, mutta askeläänieristävyyttä vaativissa kohteissa nystyrälevyt ovat hyvin alttiita vuodoille.

Nystyrälevyjen saumat ja liittymät tiivistetään yleensä polyuretaanivaahdolla, joka askeläänieristeestä poiketen on hyvin kova eriste. PU-vaahdon käyttö johtaa huonoon askeläänitasoon sekä resonanssi-ilmiöihin, joita koetaan hyvin epämiellyttäviksi.

Vaikka nystyrälevyt ovatkin käteviä asennuksessa pitää ottaa huomioon, että nystyröiden väliin menevä tasoite ei vielä muodosta yhtenäistä kantavaa laatta, sillä putket ja nystyrät katkaisevat laatan. Näin vasta putkien ja nystyröiden yläpuolella olevaa massaa voi käyttää hyväkseen laatan taivutus- ja pistekuormituslujuuteen ja kaikki nystyröiden väliin menevä massa on teknisesti turhahko. Kantavuuden kannalta välitila voisi yhtä hyvin olla täytetty esim. hiekalla.

Lisääntynyt massa vaikuttaa:

Palaa alkuun
Minkälainen välipohja pitää olla Comfort-lattiarakenteen alla, jotta asuntojen välinen askeläänitaso täyttää vaatimuksen L'n,w ≤ 53 dB?
DIN 4109-normiin perustuva askeläänen laskentaohjelma.

Ohjelman avulla on mahdollista ennakkoon arvioida saavutettava askeläänitaso eri välipohjilla, eri eristeiilä ja eri tasoitteilla. laskennallinen äänitaso perustuu kelluvan lattian teoriaan ja näin suunnittelija voi helposti kokeilla eri holvipaksuuksilla, miten eri rakenteelliset vaihtoehdot vaikuttavat askeläänitasoon L'n,w.

Ohjelma toimii Excel-ympäristössä käyttäen makrotoimintoja (versio 97 tai korkeampi) ja sen voit ladata omalle tietokoneellesi. Ohjelma on helppo ja nopea käyttää. Toivomme siitä olevan apua suunnitellessasi dB-lattioita ja arvioidessasi niitten askeläänitasoa.

Lataa zip-tiedosto. Käynnistä sitten ohjelma, hyväksy makrot ja noudata ohjeita.

Kysy tarvittaessa weber-edustajaltasi lisäohjeita ohjelman käyttämiseen.

Palaa alkuun
Voiko Comfort-järjestelmää käyttää myös puuvälipohjan päällä?
Voi ja usein pientalojen yläkerta on puinen vaikka alakerrassa olisikin betoninen ala- tai välipohja. Helpoin toteutustapa on käyttää esim. ohutta vaneria palkiston yli ja asentaa levyt näiden varaan. Kakkoslaadun vaneria saa varsin edullisesti.

Vaneripaksuuden valinnassa voi käyttää seuraavaa nyrkkisääntöä:

Koolaus Vaneri Sallittu pintakuorma Sallittu viivakuorma
400 mm välein 12 mm 8,5 kN/m² 2,0 kN/m
600 mm välein 15 mm 5,0 kN/m² 1,7 kN/m
800 mm välein 18 mm 3,0 kN/m² 1,4 kN/m

Oletuksena on vanerin taipuminen L/200 (koolausvälin siis ollessa 600 mm, taipuma on 3 mm) ym. pinta- ja viivakuormilla. Viivakuorma voi olla esim. palkiston suuntaisesti, vanerin päälle asennettava kevyt väliseinä. Tässä tapauksessa kantavuus oletetaan tapahtuvan pelkästään vanerin varassa. Käytännössä noin 25 mm paksu Plaanokerros jäykistää rakennetta huomattavasti ja tekee lattiasta tukevan.

Lämmitysputkia voi asentaa myös suoraan vanerin päälle, weber Erotuskankaan päälle. Päälle pumpataan putkia peittävä kerros Vetonit Plaanoa. Menetelmä korvaa työlähköä kipsilevyn suikaloimista parvien lämpölattioiden tekemisessä. Katso lisää weberin tyyppilattiarakenteita Floor Finderista.

Puuvälipohjilla ei voida taata asuntojen välistä askeläänitasoa L'n,w 53 dB, mutta Comfort-lattia, kuten myös eristeetön yhtenäinen Plaanolattia tuo merkittävän parannuksen omakotitalon kerrosten väliseen äänitasoon. Suurin merkitys Plaano-lattialla on siinä, että se muodostaa yhtenäisen massiivisen laatan, jonka läpi ääni ei karkaa ilmaäänenä niin kuin se tekisi suoraan puuvälipohjan saumojen ja liittymien läpi.

Palaa alkuun
Voiko Comfort-järjestelmää käyttää myös alapohjissa?
Alapohjat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: Itsekantava alapohja on hyvin samankaltainen kuin välipohja. Alapohjassa tulee olla riitäävästi lämpöeristeitä joko holvin alla tai sen päällä ja lisäksi on harkittava höyrysulun tarvetta (rak.suunn). Mikäli eristeet ovat holvin alla Comfort-järjestelmä asennetaan suoraan holvin päälle, muuten eristeiden päälle. Mikäli eristeet tulevat holvin päälle, kannattaa käyttää riittävän jäykkää eristettä, esim. EPS Lattia 100 tai kovempi, jotta lattia ei joustaisi liikaa.

Maanvaraisessa alapohjassa kantavat seinät tulee viedä erillisille kantaville anturille, sillä itse maanvarainen Comfort-lattian kantokyky on pääosin kantavan maan varassa. Kantava maa rakennetaan normaalisti tiivistetyllä soralla. Leca-soralla ja mahdollisesti sen päälle tulevalla EPS- tai XPS-eristeellä. Työmaateknisesti voi olla järkevää tehdä ensin "nk. työlaatta esim. 5 cm raudoittamaton betonivalu tai Katelaatoista. Näin muu rakentaminen voi edetä ja alapohjan, kuten muidenkin välipohjien Comfort-lattiat tehdään ja pumpataan sitten yhdellä kertaa.

Palaa alkuun
Milloin lattialämmön voi kytkeä päälle?
Lämmön kytkeminen Comfort-Lämpölattioissa:

Lattialämmitys voidaan kytkeä päälle jo pumppauksen aikana tai heti pumppauksen jälkeen. Aloita alhaisella veden lämpötilalla, 15-20°C, kohottaen sitä korkeintaan +5°C/viikko. Veden lämpötilaa ei pidä nostaa yli 40°C.

Lämpötilan hidas nostaminen sementtipohjaisilla tasoitteilla mahdollistaa tasoitteen lopullisen kovettumisen (sementti tarvitsee prosessissa vettä) ja hallitun kuivumisen. Liian voimakas lämmittäminen liian aikaisin aiheuttaa lattiassa jännitteitä, ennen kuin lattia on saavuttanut lopullisen lujuutensa.

Toinen hyöty siitä, että lämmityksen voi kytkeä päälle varhaisessa vaiheessa on, että tämän jälkeen työmaalla ei tarvita mitään muita tilapäislämmittimiä!

Mikäli lopullinen lämmitysmuotoa on käytettävissä on luontevaa käyttää sitä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tilapäislämmittin, jonka voi kytkeä heti kun putket on liitetty jakotukkiin.

Lämmöntuotto joka on sijoitettu lattiaan käyttää suuren osan energiasta veden höyrystämiseen. Näin ilmastoinnin mukana poistuva lämmin ilma vie samalla suuren määrän kosteutta mukanaan.

Kuvassa on työmaalla kytkettävä 3 kW tilapäislämmitin TEMPO, joka riittää noin 100 m² työmaan tai kerrostalon huoneiston rakennusaikaisena lämmittimenä. TEMPO-lämmittimiä myy, vuokraa ja asentaa mm Lämpölattiat Oy.

weberin kokemus on, että 3 kW lattialämmitys kuivattaa sekä lattiaa, että muita rakenteita 9 kW lämpöilmapuhallinta tehokkaammin. Vaihtoehtoisesti käytettävä lämpöilmapuhallin poistaa kosteutta vain (jo kuivasta) rakenteen pinnasta, jolloin lämmin ilma poistuu hyvin kuivana ja energia menee hukkaan ja kuivatusaika pitenee. Lisäksi puhaltimet ovat aina tiellä.

Palaa alkuun
Tarvitseeko weber-lattia liikuntasaumoja samalla tavalla kuten esim. 80 mm maanvarainen teräsbetonilaatta? Vai enemmän tai vähemmän?
Lyhyt vastaus: Ei tarvitse!

****

Pidempi vastaus:

Ks. oheinen ote pidemmästä kelluvien Plaano-lattioiden esitelmästä, jossa käsitellään:

1) lineaarista kutistumaa (jolloin laatta kutistuu suoraan, Plaanon tapauksessa noin 0,3 promillea, joka selittää syyn miksi pehmeät reunanauhat ovat tarpeen. Eli, ne antavat tilaa laatan kutistuma- ja lämpöliikkeille, jotka muuten kehittäisivät esim. estetystä kutistumasta sisäisen vetojännityksen Hooken lain mukaan σ = ε x E, jossa

σ = on vetojännitys
ε = (estetty muodonmuutos) ja
E = kimmomoduuli tai -kerroin.

Yllä oleva kaava on itse asiassa kimmomoduulin määritelmä, eli paljonko vetovoimaa (-jännitystä) tarvitaan venyttämään tiettyä materiaalia tietyn muodonmuutoksen. Mitä alhaisempi E-moduuli, sen kimmoisampi aine.

Estetty kutistuma on sama kuin että ensin annetaan kutistuman tapahtua, jonka jälkeen väkisin, voimalla vedetään laatta taas alkuperäisiin mittoihinsa.

Jos betonin kutistuma estetään, ja olkoon lattianbetonin kutistuma esim. 1 promille (8 millin kivi, lattiavalua varten löysähkö massa) ja betonin kimmomoduuli 25.000 MPa, niin estetystä kutistumasta syntyy betoniin 25 MPa vetojännitys. Kun betoni kestää noin 2,5-3 MPa vetoa voidaan nähdä että noin 10-kertaisella (1000 %) todennäköisyydellä betoni halkeaa - eli vetojännitys ylittää sen kapasiteetin.

(Kuriositeetti: MPa = N/mm². Samalla jännityksellä kutistuva betonilaatta vaikuttaa laatoitukseen. Vaikka laatoitus tehdäänkin vasta 3 tai 6 kk päästä, niin usein siitä huolimatta on kutistumasta edelleen tapahtumatta noin 0,5 promilllea. Tällainen laatta, esim. 200 mm paksu kehittää 12,5 N/mm² * 200 mm * 1000 mm (metriä laattaa kohden) = 2.500.000 N voiman = 250 tonnin puristusvoiman laatoitukseen jokaista metriä kohden. Betonialusta kutistuu, laatoitus ei! Sittenpä vielä ihmetellään, miksi laatotuksen saumat murenevat, lasitus murtuu laattojen reunasta taikka laatat irtoavat alustasta vuoden sisällä ......)

2) Ylä- ja alapinnan kutistumaeroa.

Betonin tapauksessa syitä on monia:

- pinnan kuivuminen (ja sen mukana kutistuminen) ennen alapintaa. Tämä ilmiö tasaantuu kun myös alapita kuivuu (eli vuoden päästä käydään alentamassa jalkalistoja 2 cm kun betonilaatan reunat ovat laskeneet)

- massan erottuminen. Etenkin lattioita tehdessä, löysähkölla massalla, kivet painuvat pohjalle ja sementti nousee pintaan. Kivi ei kutistu laisinkaan ja näin saattaa syntyä erottunut massa, jossa yläpinnan koostumus kutistuuu hyvinkin paljon. Tämä kutistumaero on pysyvä.

- lämpölattioissa lisäksi, että sähkön tai vesikiertoisen veden lämpötila lämmitttää koko kakkua, mutta alla on eriste, jolloin laatan alapinta saavuttaa veden (tai sähkön) lämpötilan, esim. 40°C, mutta laatan yläpinta, etenkin rakennusvaiheessa, jolloin laattaa ei ole vielä pinnoitettu, pysyttelee lähellä ilman lämpötilaa, ollen esim. +20°C talvityömaalla. Näin alapinta laajenee 20°C enemmän kuin yläpintaa ja sen vaikutus on sama kuin noin 0,3 promillen lisäkutistumaero.

Summa summarum saadaan työmaalla, yrittäessämme kuivattaa (tai teollisuuslattian tapauksessa yrittämättäkin viima kuivattaa yläpinnnan), aikaiseksi kutistumaeron, joka hyvinkin voi olla lähellä promillen luokkaa. Laatta käyristyy "ylänahan" vetovoimasta voimakkaasti kulhoksi. Maan vetovoima vetää puolestaan reunoja alaspäin, aiheuttaen laattaan voimakkaan taivutusmomentin, joka helposti halkaisee betonilaatan (alkaen heikon yläpinnan sementtiliimasta läpi koko laatan).

****

Kelluvan betonilaatan, joko välipohjan päälle tehdyn taikka maanvaraisen jaon 5x5 tai 6x6 m liittyy tähän betonin voimakkaaseen käyristymiseen ja tällä pyritän siihen, että "kulhon" reunojen etäisyys kulhon pohjaan rajataan, jolloin taivuttavan momentin momenttivarsi saadaan pienennettyä siinä määrin, ettei laatta halkea täysin hallitsemattomasti. "Kulhot" nostavat ensin reunansa hyvinkin voimakkaasti ja kuivumiseen liittyvä kutistumaero palautuu. Kuitenkin jäljelle jää noin 1-2 sentin reunannousu, jonka voi todeta jokaisessa parkkitalossa, joissa laattaa on tehty tähän mittaan. Tästä huolimatta tämän 5x5 tai 6x6-laatan sisällä useimmiten on voimakas halkeamakuvio, jonka tunnus on halkeamarypäs, joka tähtimäisesti kohtaa keskellä laattaa. Halkeamakuvio on sama jos otatte hedelmälihan pois appelsiinipuolikkaasta ja puristatte tämän litteäksi aamiaispöydässänne.

****

Plaanon kokonaiskutistuma on 0,3 promillea, sen E-moduuli on 12.500 MPa, jolloin maksimijännite, vaikka yläpinta kuivuisikin täysin ennen alapintaa on 0,3 x 12,5 = 3,75 MPa. Tasoitteen taivutusvetolujuus on tasoitteesta riippuen 4,5-7 MPa, jolloin Plaanon kapasiteetti on suurempi kuin rasitus ja näin halkeamilta vältytään. Koska tämän 3,75 MPa:n lisäksi saattaa tulla muutakin rasitusta, kuten pistekuormista ja lämpökuormista haluamme kuitenkin hallita tämän kuivumiseron, sitten että alapinnan kutistuma tapahtuu käsi kädessä yläpinnan kutistuman kanssa (aina teitenkin pieno ero on). Tämän teemme käsittelemällä kelluvat Plaanolattia "weber Floor 4790 Jälkihoitoaineella" (entinen MD 20) joka on laimennettu kosteussulkutyyppinen, kuivumista rajaava jälkihoitoaine.

Normaaleissa asunnoissa ei siis tarvita minkäänlaisia liikuntasaumoja, ellei sitten akustisista syista haluta erittaa kahden huoneen laattoja (joissa äänivärähtely on) toisistaan. Isoissa halleissa laatan pitää usein rajata pumppausteknisistä syistä, sillä liian leveätä laattaa ei yleensä saada pumpattua, siten että letkusta tuleva tuore tasoite sekoittuisi kunnolla edelliseen pumppausvuotaan. Edellinen vuota on myös tietenkin ehtinyt jo valua hieman. Käytännön pumppausvuodan leveys on noin 12-15 m. Leveämpiäkin ollaan tehty, muttaa silloin täytyy valita mahdollisimman tehokasta pumppua tai käyttää kahta tai jopa kolmea pumppuryhmää / pumppua samanaikaisesti.



Palaa alkuun
Miten voi varmistua, ettei ohut Plaanolattia halkeile lämpölaajenemisesta jos lämmöt alentaa esim. viikonlopuksi ja nostetaan nopeasti esim. sunnuntai-illalla?
Nopeasti reagoivaa Comfort-lattialämmitystä voi käyttää juuri tämäntyyppiseen energiansäästöön. Viisaalla, ohjelmoitavalla piirikohtaisella säätölaitteella lämmöt voi alentaa myös huonekohtaisesti, esim. yöksi.

25 asteen nouseva lämpö aiheuttaa lämpölaajenemisen, joka on saman suuruinen kuin kuivumisen aikana jo tapahtunut kutistuma. Laajetessaan laatta kasvaa hieman seinille päin, jossa on tapahtuneen kutistuman "jättämä" 1-2 millimetrin tila. Tämän lisäksi on reunoille 5-8 mm leveä, pehmeän reunakaistan jättämä tila. Koska laatta on kelluvasti tehty, se pääsee täysin vapaasi kutistumaan ja laajenemaan, ilman että siihen syntyy (veto)jännityksia.

Myös tapauksessa, että eri lämpöpiirit ovat eri lämpöisiä, piirien väliin syntyvä leikkausjännitys on alhaisempi kuin Plaano-laatan kapasiteetti.

Palaa alkuun
Soveltuuko Comfort-järjestelmä myös sähkökäyttöiseen lattialämmitykseen?
Comfort-järjestelmä on tehty vesikiertoista lattialämmitystä varten. Itse veden voi luonnollisesti lämmittää pannuhuoneessa myös (yö)sähköllä. Comfort-järjestelmään kuuluvaan 25 mm paksuiseen Plaano-pintalaattaan voi kuitenkin halutessaan lisätä myös sähkökäyttöisiä lattialämmityskaapeleita, mikäi esim. kesäaikaan haluaa johonkin laatoitettuun lattiaan (esim. keittiöön) hieman lämpöa vaikka vesikiertoinen lämpö ei olisikaan päällä.

Tällöin Comfort-järjestelmään kuuluva lasikuituverkko vaihdetaan esim. # 4 - 150 mm raudoitusverkkoon (limitys 1 silmukka) ja kaapelit kiinnitetään esim. nippusiteillä tähän ennen pumppausta. Kaapelia pitää kiinnittää melko tiheästi, sillä sillä on taipumusta nousta Plaano-tasoitteen pintaan pumppauksen aikana. Kaapelin tulee jäädä tasoitteen sisälle.

Palaa alkuun